Unohtumaton nuorisoseuramuistoni
Kotikylässäni Etelä-Pohjanmaan Haapaluomalla vietettiin vuonna 1948 nuorisoseuran 50-vuotisjuhlaa. Minäkin seuran nuorena jäsenenä sain olla mukana ja jopa kunniatehtävän seistä lippuvartiossa. Miten juhlallisena sen koinkaan: sinivalkoiset airutnauhat ja ensi kertaa päälläni oma Ilmajoen kansallispuku.
Siinä oli hyvä katsella juhlavieraiden saapumista, ja huomasin myös kutsuvieraiden ryhmän. Monet heistä olivat jo harmaapäisiä, iän ja työn kumaraan painamia, mutta mikä jälleennäkemisen ilo! Miten pitkiä kädenpuristuksia, ilon ja liikutuksen kyyneliä, naurua… Muistatko, muistatko… Se oli hyvin liikuttavaa.
Sillä hetkellä nuori nuorisoseuralainen ymmärsi, ettei kaikkein tärkeintä sittenkään liene se, että oppii kansantanhuja ja esiintymistä vaan se, että saa sitä kaikkea tehdä yhdessä toisten kanssa. Se yhdessä tekemisen ilo.
Olen ollut vuosikymmeniä mukana nuorisoseuratyössä, saanut monia ihania ystäviä ja kokenut hienoja elämyksiä. Kuitenkin tämä kokemus pienessä kotikylässäni on säilynyt kirkkaimpana mielessä vuosikymmenten yli. Ehkä juuri siksi, että koin sen kauas jääneessä nuoruuteni nuorisoseurassa.
Liisa Hautamäki, Oulu
Tanhukuva Turun nuorisoviikolta "Muistojen Turku - Toiveiden Nuoriso" 1958. (RF030205/Nuoperi)