Ensimmäinen Nuorison taidetapahtuma

Suomessa merkittävä kulttuurisen nuorisotyön synnyttämä ilmiö, Nuorison taidetapahtuma, on 1900-luvun alun henkisten kilpailujen ja myöhemmin järjestettyjen kulttuurikilpailujen jälkeläinen. Nuorison taidetapahtumaan on osallistunut vuosikymmenien aikana lukuisa joukko niin musiikin, teatterin, tanssin, elokuvan ja sirkuksen harrastajia kuin myös kirjoittajia, digi- ja kuvataiteen harrastajia. Nuorison taidetapahtuma on toiminut uralla etenemisen kannustimena monille nykypäivän julkisuudestakin tutuiksi tulleille ammattilaisille. Heitä ovat esimerkiksi oopperalaulajat Karita Mattila ja Jorma Falck, kapellimestari Esa-Pekka Salonen, muusikot Pekka ja Ilkka Kuusisto, voimistelija ja aerobic-urheilija Tuuli Matinsalo sekä tanssija-koreografi Marco Bjurström. Vuonna 2000 tapahtuman nimi muuttui Nuoreksi Kulttuuriksi.

Pekka Gronow haki vuonna 1969 vuoden pestiä Turussa syksyllä 1970 järjestettävän ensimmäisen Nuorison taidetapahtuman toiminnanjohtajaksi ja tuli valituksi. Tapahtumasta erityisesti hänen mieleensä tulee sarjakuvanäyttely ja -kilpailu, luultavasti ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kilpailusta tiedotettiin pienellä lehtisellä, jonka suunnitteli Timo Aariala. Näyttelyssä olivat jättiläissuurennoksina esillä niin sarjakuvan klassikot kuin uuden amerikkalaisen underground-sarjakuvan työt – Robert Crumb, Gilbert Shelton, Jay Lynch, Victor Moscoso. Kilpailuun tuli kunnioitettava määrä töitä, voittajaksi selvisi Gronow´n muistin mukaan Erkki Pirtola. Kalervo Palsakin taisi olla mukana. Voittajatöistä julkaistiin oma sarjakuvalehti. Musiikin puolella uusia tuulia esitteli blues-seminaari. Ulkomaisena vieraana oli Johnny Littlejohn Chicagosta ja seminaarissa esiintyi nuoria suomalaisia kykyjä. Ohjelmassa oli myös jazzia, teatteria, kuvataidetta sekä puhetaidon seminaari, jossa luennoi alan silloinen Suomen mestari Veikko Vennamo.


Teoksesta Reetta Pihlajavirta: Pyörivään pyörään ei musta korppi pesäänsä tee! Nuorison taidetapahtuma ja Nuori Kulttuuri 1970–2010. Toim. Heikkinen, Nuoperi, 2011.