Naapurisuhteet

Olin nuorten leirillä ohjaajana. Eräänä vierailuiltana leirille saapui varttuneempi naishenkilö, joka halusi puhua kanssani monenmoisista asioista. Ilta kului tiiviisti naisen kanssa, vaikka nuoret ja heidän vierailijansakin olisivat tarvinneet seuraa ja apua. Leiri onnistui kuitenkin hyvin ja seuraava leiri alkoi. Tuli jälleen vierailuilta ja samainen naishenkilö saapui taas ja halusi keskustella. Myöhemmin talvella hän kutsui minut jopa kotiinsa vierailulle. Kuinka ollakaan, tämä neiti oli lähtöisin samasta pitäjästä kuin minä olin syntynyt ja minun äitini oli ollut hänen naapurinsa pikku tyttönä. Neiti oli Kiviniemen kartanon omistaja. Myöhemmin, kun olin jo siirtynyt Hämeestä Kymenlaaksoon töihin, kuulin ilouutisen, että tämä neiti oli lahjoittanut maat, metsät ja mannut kunnalle nuorisotyötä varten. Ja vain siksi, että minä olin sattunut syntymään samalla paikkakunnalla kuin hän ja äitini kapiot oli teetetty Kiviniemen kartanossa.

Kunpa edelleenkin pystyttäisiin näin ylläpitämään naapurisuhteita yhtä onnistuneesti.


Mirja Pitkälahti, Valkeala


Kuva lasten ystävyysleiriltä. (Pori/Nuoperi)