Pieni jälki

Olin keväällä 2016 ohjaamassa pääsiäisleiriä kansainväliselle ryhmälle Punkaharjulla keskellä kauneinta Suomen luontoa. Aika voi käydä vähän pitkäksi silloin tällöin kaukana kaikesta, joten päätin eräänä iltana kehitellä jotain ikimuistoista. Näyttämönä toimi vanha sepän paja, jonka keskellä oleva tulisija ja kiviseinät toivat oman tunnelmansa. Siellä takkatulen, kynttilöiden ja lyhtyjen valossa ja lämmössä kerroimme tarinoita ympäri maailmaa makkaroita grillaten ja vaahtokarkkeja paahtaen.

Savuntuoksu hiuksissa on hyvä muistella uusia ystäviä. Lopulta ikimuistoiset hetket koostuvat pienistä asioista ja kaiken keskellä on ihminen. Sinä päivänä tajusin, että ohjaajana oleminen on oikeasti minun juttuni ja että palavan haluni lisäksi minulla on myös taitoja siihen. On hieno jättää edes pieni jälki jokaisen kohtaamansa nuoren elämään.


Niina Turunen, Punkaharju