YKKK

Meillä on niin sanottuja ostopalvelusopimuksia eli Hämeenlinnan seudun nuorisoasunnot ja sen yhtiö Hämeen kiinteistö- ja nuorisopalvelut tuottaa meille nuorten asumisen ja asumisen tukipalvelut. Sitten meille tuottaa nuorten kesätyöpalveluja ja sitä kautta lasten ja nuorten kesätoimintapalveluja kahdella palvelusopimuksella Hämeenlinnan 4H ja Lasten liikunnan tuki. Sitten meillä on vielä skeittipalvelut, Skate ry tuottaa ne koko Hämeenlinnan alueelle: skeittihallit ja -paikat, niitten ylläpidon ja toiminnan järjestämisen palvelusopimuksen kautta. Eli ei se, että me teemme vaan mitä me teemme yhdessä eri toimijoitten kanssa. Mä näen tässä hirveen tärkeänä, että kun ei ne julkisen toiminnan varat riitä kaikkeen, haetaan sitä resurssia sieltä mistä sitä saadaan.

Esimerkiksi Nuorisoasunnot. Perustettiin yhdistys, että saatiin toimija, joka voi hakea avustuksia ja sitä kautta tuottaa ja rakentaa nuorisoasuntoja. Tänä vuonna käynnistyy taas seuraava nuorisoasuntokohde, muistaakseni siihen tulee 39 kohtuuhintaista asuntoa itsenäistyville alle 29-vuotiaille nuorille. Nää on äärettömän tärkeitä, nää on miljoonahankkeita eikä kaupungilla ole varaa näihin, mutta että saada Rahiksen (RAY) avustusta, saada korkolainaa Oran kautta, nää mahdollistaa sen kohtuuhintaisuuden. Sitten nää tärkeät asumisen tukipalvelut, jotka on tosi, tosi tärkeitä nuorille. Ilman niitä ei nuorisotakuukaan toteutuisi. Kaikki nämä, mä nään, että ei me yksin kyettäs tekemään näitä, mutta yhdessä tämän monialaisen verkoston kautta. Mitä hullumpi ajatus, sen parempi lähtee kokeilemaan. Kannattaa kokeilla, koska koskaan ei tiedä mitä sieltä voi saada.

Ja sitten toi sovittelu. Kun suurin osa sovittelun asiakkaistahan oli nimenomaan nuoria eli ne nuoret oli siinä eniten työllistäviä. Oli erittäin tärkeetä, että niillä oli tää sovitteluvaihtoehto, että oikeesti oli mahdollista sovittaa ne rötökset mitä kenties ihan tyhmyyttään tuli tehtyä. Ja mitä oon monia tavannu sitte vuosien jälkeen, niin on huomattu, että hyvä, kun voitiin näin tehdä. Sieltä kautta sitte ittelle kehitty omia sovittelumenetelmiä, kun siellä lähisuhdeväkivallan sovittelun kouluttajana oon toiminu. Tämmöseen ratkaisukeskeiseen menetelmään liittyen siellä on semmonen lyhennelmä kun YKKK. Tarvitaan Ymmärrystä, Kuuntelua, Kysymyksiä ja Kannustamista. Tämä kun myöskin meidän ammateissa pidettäis mielessä, niin sillon sä ainakin annat hyvin sen oman panoksesi sen nuoren elämäntilanteeseen. Jos oikeesti tulee ymmärrys nuoren tilasta, jos sä oikeesti kuuntelet, ja nuori kokee et tulee kuulluks, ja oikeesti kysyt siltä, kysyt siltä lisää, teet m:n ja k:n kysymyksiä riittävästi etkä itse vain luule tietäväsi. Ja sitten kun sä vielä kannustat, annat siihen porkkanaa. Mä haluan väittää ja olen nähny sen, että hei, ihme tapahtuu, ihan oikeesti.

Mut meidän ite kunkin pitäs ymmärtää se mitä varten me ollaan täällä ja mikä se on se oman työn merkitys. Mä väitän, että kun on nuorisotakuukin nyt, niin tää ei oo kenenkään yhden eikä vaan parin yhteinen asia, vaan tää on kaikkien juttu, että se kuuluu myöskin sulle ja mulle. Ei yhteiskunta voi kaikesta vastata eikä pidä vastata, että kyllä oikeesti se kodin merkitys on älyttömän tärkee. Pitäis myöskin antaa sitten sitä sijaa ja tilaa sinne ja luoda edellytyksiä sille, että tulee tämmösiä kokemisen mahdollisuuksia ja ei heti tuomita. Kyllä mä oon sanonu, että kyllä omassakin nuoruudessa tuli hölmöiltyä. Juu juu, kyllä, kokeiltua tuli.


Martti Hurskainen, Hämeenlinna, 2013 (TYKL/AUD/956)