Muistoja Varkauden nuorisovaaleista

Minut valittiin vuonna 1957 Varkauden kauppalan nuoriso-ohjaajaksi. Tulin tehtävään suoraan pystymetsästä. Olin tehtävässä ensimmäinen, eikä kukaan pystynyt neuvomaan miten asioita pitäisi hoitaa. Sain vapaasti suunnitella työni. Ensimmäinen tehtäväni oli tutustua paikkakuntaan ja kunnalliseen hallintoon. Seuraavana nuorisoyhdistyksiin, jotka halusivat, että käyn heidän kerhoissaan askarruttamassa, laulattamassa, leikittämässä, kilpailuttamassa jne. Mutta eihän tämä voinut olla kunnallisen nuorisotyön tarkoitus. Siispä ryhdyin miettimään mikä hyödyttäisi nuorisoa ja koko kauppalaa. Osallistuin opetusministeriön ja Nuorisotyöntekijäin Liiton järjestämille kursseille sekä seminaareihin saadakseni jonkinlaisen kuvan kunnallisesta nuorisotyöstä. Lopulta päädyin siihen, että järjestetään Varkaudessa nuorisovaalit, jotka noudattavat soveltuvin osin kunnallista vaalilakia.

Aloitin valmistelut nuorisoyhdistyksistä, urheiluseuroista, ammattikoulujen ja oppikoulujen oppilaskunnista. Sain heidän edustajansa innostumaan ideasta. Siihen aikaan alaikäraja kunnallisvaaleissa oli 21 vuotta. Esitin nuorisotyölautakunnalle, että nuorisovaalit järjestettäisiin 15-20-vuotiaille ja ”puolueita” olisivat nuorisoyhdistykset, urheiluseurat, ammatti- ja oppikoulut. Valittava nuorisovaltuusto toimisi kaksi vuotta. Periaatteessa sain lautakunnan hyväksynnän, mutta ajankohta jäi avoimeksi. Suunnitelman laatiminen jätettiin tehtäväkseni.

Tilaisuus vaalien toteuttamiseen tuli, kun sain tietää, että vuonna 1962 Varkaus saa kaupunkioikeudet. Se pisti suunnitteluun vauhtia ja innostusta nuorten puolueryhmiin. Henki oli se, että nyt näytetään koko Suomelle mitä Varkauden nuoret saavat aikaan. Vaalit päätettiin pitää 14.10.1962. Nuorisovaltuuston toimintakausi olisi vuodet 1963-1964. Kaikille henkikirjojen mukaan vuosina 1942-1946 syntyneille 1960 varkautelaisille lähetettiin vaalikortit, joiden osoitteet kirjoitettiin talkoilla. Vaalitilaisuuksia, kokouksia ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin useita kymmeniä. Näyttävimpiä tempauksia olivat vuosimallin 1928 Fordin vedon maailmanennätys 18 kilometriä, leikkimielinen ottelu oikean valtuuston ja urheiluseurojen joukkueiden kesken sekä muotimessut ja vaalihulinat. Lisäksi kaikki puolueet yhdessä kävivät nostamassa perunat 12 talon pelloilta 215 hengen voimin ja verta luovutti 105 nuorta. Ammattikoulujen mottona oli: ”Alku aika hankalaa mutta lopussa palkka nousee!” Oppikoulujen tunnus oli: ”Me sen teemme!” Nuorisoyhdistyksillä tavoitteena oli nuorisotalo ja urheiluseuroilla urheilutalo Varkauteen. Ehdokkaita oli kaikkiaan 158, joista 41 valittiin nuorisovaltuustoon. Valtuuston jäseniksi pääsi 16 oppikoululaista, 12 ammattikoululaista, kahdeksan ehdokasta urheiluseuroista ja viisi nuorisoyhdistyksistä. Nuorisotyölautakunta kustansi kaikki ns. viralliset menot, mutta mainokset, tilaisuudet ym. menot jäivät puolueiden kustannettaviksi. En olisi ikinä uskonut millä vauhdilla ja vastuulla kaikki tapahtui. En mitenkään pystynyt seuraamaan kaikkia tempauksia, saati sitten tekemään raporttia kaikista tapahtumista. Me sen teimme!

Eikä tämä vauhti jäänyt vain nuorisovaaleihin. Varsinainen nuorisovaltuuston toiminta osoitti mihin nuoret pystyvät vauhtiin päästyään. Seuraavana tapahtumana olivat 6.-8.9.1963 Modernin Kulttuurin Päivät, joista Varkaus tuli kuuluisaksi koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tosin kuuluisuus johtui skandaalista, joka sai alkunsa paneelikeskustelusta. ”Vihaiset nuoret miehet” Pentti Saarikoski, Eero Piimies, Juha Virkkunen, Heikki Soininen ja Väinö Putkonen ärsyttivät alustajana toimineen opetusneuvos Yrjö Kallisen välihuudoillaan ja asiattomilla kommenteillaan niin pahasti, että Kallinen marssi ulos. Tämä aiheutti kaaoksen kutsuvieraissa, jotka, päivien suojelija rouva Glöersenin johdolla, seurasivat Kallista. Paneelikeskustelu päättyi lopulta siihen, kun Pentti Saarikoskikin marssi ulos.

Modernin Kulttuurin Päivät kuitenkin jatkuivat. Päivillä esiintyivät elokuvaohjaaja Jörn Donner (palkittiin samana iltana Venetsian filmijuhlilla ensimmäisellä palkinnolla parhaasta esikoisohjauksesta), Heikki Partanen ja Juha Soininen sekä Unto Pusa. Konsertteja ja esityksiä pitivät Harri Nikkonen, Esa Pethman ja Carola, Kari Rydman sekä Riitta Vainion modernin tanssin ryhmä.

Mitä tämä kaikki sai aikaan?

Varkaudessa vieraili nuorisovaalien ja Modernin Kulttuurin Päivien tiimoilta parisen kymmentä eri aikakauslehtien toimittajaa ja valokuvaajaa, radiotoimittajia, paikallis-ja aluelehtien toimittajia sekä yleisöä läheltä ja kaukaa. Yhteydenottoja sateli kirjeitse ja puhelimella. Minulle tämä antoi melkoisen kulttuuripläjäyksen, samoin kuin kaikille päivien osallistujille. Sain mainetta nuorisotyöntekijänä ja uskoa nuorten aktiivisuuteen sekä kokemusta kunnalliseen nuorisotyöhön.

Seuraavana vuonna 1964 nuorisovaltuusto järjesti Modernin Politiikan Päivät ilman skandaalia sekä muita pienempiä tapahtumia.


Heikki Hämäläinen
Myöhemmin myös Kuusankosken kaupungin nuorisotoimenjohtaja


Yllä oleva kuva Varkauden nuorisovaalien äänestyspaikalta 14.10.1962.